On aamu, aurinko on piilossa pilvien takana, mutta se ei haittaa minua. Tästä päivästä tulee täydellinen. Kellun pilvien päällä ajatukset leijuvat kuin höyhenet ympärilläni . Ihmiset hymyilrvät ja nauravat, kukaan ei ole surullinen. Tämä on täydellinen päivä. Ajelehdin pitkin jokea määränpäänä elämä. Maisemat vilistävät ohitseni, olen vapaa. Tunteeni lentävät taivaalla kuin linnut, Kahleeni ovat poissa. Pimeys. Iloisuuteni häviää, minut torjuttiin. Myrsky yltyy se kasvaa sisälläni vellovaksi hurrikaaniksi. Joki ei enää vie minua eteenpäin, olen pysähtynyt, juuttunut tähän epätoivon tilaan. Tärisen, olen aivan yksin. Yksin tässä maailmaassa. Nauru ja hymyt katoavat epätoivo ja kyyneleet siirtyvät tilalle. Kyynel valuu pitkin poskeani, sitten toinen ja toinen, kyyneleistä muodostuu vesiputous jota pitkin kaikki murheeni valuvat pois murheiden satamaan. Rurinko pilkistää pilvien takaa, pimeys väistyy. Olen onnellinen taas. Aina on toivoa